sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Punavärin uhma


 Vielä hetken    on    pakkanen poissa
 kukat   imee  jokaisen valon/
 ei ne tahtoisi ei
levolle vielä mennä./
Punavärillä uhmaa
 viilenevää ilmaa/
värillään  lämmittää.
Ei vielä
ei vielä
vaan
myöhemmin..
¤
¤
¤

Tuuli kuitenkin puhaltaa pian/
raastaa puista lehdet/
ja riisuu talvelle

metsän 
ja
 maan..

Kuihduttaa kukat, nurmet 
kaikki talvea odottaa...
¤

1 kommentti:

Harakka kirjoitti...

Näinhän se menee, kuin runossasi sanotaan!
Kaunis olikin runosi syksystä ja talven tulosta!