keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Puijonkisat


¤
¤
Oli vuosi
 viiskytkasi,
ja kevätalvi
 kauneimmillaan.
Kaupunki kihisi ja kuhisi
kun kisat alkoi Puijon rinteellä?
Puusukset oli voideltu viimeisen päälle,
tarkistettu sauvojen
nahkaiset sommet,
Lenkkien pito,
ettei rukkanen lipsu.
Monoja kokeiltu,
suksien siteitten pito,
ja pipon mukavuus.

Kun kisapäivä koitti,
 hyppyrimäen reunoilla
väki sankkana joukkona 
hurraamassa. Se hurrasi
rehdeille kilpailijoille  
se huusi ja ja kannusti,
hyppi ja hurrasi..
kaikille kilpailijoille!

Niinpä  sitten  kun hikiset urheilijat
  hiihtivät, hiihtivät..  ja puskivat  maaliin..
 kansa palkitsi  tottakai,  hurraa huudoin.

Suuressa hyppyrimäessä,
 havutkaan ei riittäneet..
 sai tuomaritorni mittailla, 
 hetken ja toisenkin  tovin.

Sitä  mitalien kimallusta,  ja poskien punerrusta!
Ja  tähän kaikkeen, riitti  rehti kilpailu ja mustaherukka!

Silloin ei dooppinkia tunnettu, joten repikää siitä?
¤
¤

Puijon kisat alkoi eilen, sen kunniaksi tämä kyhäelmä.


1 kommentti:

Harakka kirjoitti...

On tosiaan hiihtokilpailut ja muutkin kilpailut siltä ajalta muuttuneet monin tavoin.
Pitää vaan sanoa, että kyllä silloin ennen vanhaan vaan oli urheilijat mitallinsa ansainneet!
Hyvää keskiviikkoa sulle!