sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Hääpäivänä


Kun on  arkea  paljon

ja  juhlia  vähän

on ihana  saada tulla juhlahan  tähän.

 Iloita  kanssanne  vihdoinkin  häistä

 vaikk  ette  ois  välittäneetkään  näistä,

 Mutt  kyllä  morsiona  sentään on  ihana  olla,

ja kulkea  sulhasen  kanssa  hääkartanolla!

 Saa  pukea  päälle  se  prinsessapuku,

 saa  ilossa  nähdä  myös  koko  suku.

 On  sulhanen  komea  kuin  prinssi  Uljas ja  rehti,

 tästäkö  alkaa  se  uusi  lehti?

 Olkoon  onnekas  päivä  myös  lasten,

 kuin   se on  myös  sukujen

 vanhempien,   harmaahapsien.

 Nyt  saatiin  perhe   vanhanaikainen,

 se  tehtiin  mallista  nykyaikaisen.

Onnellista yhteiseloa  toivottaa koko hääväki!
¤
Tämän runon olen kirjoittanut tilauksesta eräisiin häihin 10 vuotta sitten. Hääpari eli avoliitossa vuosia  ja yhteisiä lapsiakin oli jo tehty. Suku alkoi  kuitenkin painostaa ja mieluilla hääjuhlaa aikaseksi, ja niinpä ne sitten suvun vanhimpien iloksi pidettiinkin.

Löysin lapun runosta  laatikkoni pohjalta ja ajattelin että sen  uusi säilytyspaikka lienee Sirpaleet.
Oikein kaunista syyskuun viimeistä sunnuntaita toivotan jokaiselle lukijalleni ja nähdään taas runoilun merkeissä.

Maireanna

5 kommenttia:

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Hieno hääruno!

Harakka kirjoitti...

Kyllä olitkin kirjoittanut niin todella kauniin runon.
Oikein sitä melkein kyynel tuli silmänurkkaan sitä lukiessa.
Hyvää sunnuntaita sulle!

Maireanna kirjoitti...

Irmastiina Ruusukummusta:
Tykkäsivät kuulemma :-)

Harakka:
Runoratsun kavioista jälki jää..
Mukavaa viikonloppua!

Tansku kirjoitti...

Johan ol kaunis runo,sinä se sitten osaat väsätä runoja,runosuoni puhkeaa kukkaan näin sanottuna!

Una kirjoitti...

Ihana! Sie olet taitava! :)