Mitä on marraskuun hämärä olo..

Se onko sitä:

 harmaana riippuvat pilvet.

Se onko sitä:

maassa  lojuvat  kuolleet lehdet.

Se onko sitä:

pienenä valona

tuikkiva liekki?

Se onko,

harmaata maata?

Se on kaikkea sitä.

¤

Vettä ropisee  ikkunapeltiin, seassa hiukan räntää.. On Marraskuu ja Isäinpäivä.

Talventulo on matkan päässä..

Mutta missä?

Hyvää Isäinpäivää!

¤

Maireanna

Tehtävä täällä

Ihmisen  ikä

 voi olla

 lyhyt  tai  pitkä.

Lyhyt  ja  kaunis,

 tai

 pitkä,
 ja

  täynnä

 koetun  tuskaa,

 paljon 

 ilojen  määrää.

¤

¤

¤

Kaikissa elämissä  kuitenkin  on se elämän  tarkoitus.

Tehtävä  täällä.

Sain  tänään  kuulla  erään  iäkkään  ystäväni  poismenosta.

 Siksi  tämä  runo  Hänelle.

Maireanna

Sokerissa naakan nokka..

Pik pik,

sanoi naakka 

ja pudottaa pöydältä

mahtavaa munkinpalaa.

Ihan salaa..

Kiskoo  ja repii,

äh, eikö jo

irtoa pala?

Nälkä kun kurnii

raappanan mahaa,

ei  tästä oo toisille jakaa..

( Osille pyrkii

kaveri kans.)

Mee pois 

tai tulee  siivestä tästä..

..pamps!

Lyö  siivellään  sanojen mahtia lisää.

¤

Jo
irtosi pala !

Ja 

toinen!

Hurraa,

mitä makujen sinfoniaa?

Ei tämä ole ironiaa..

mitä siitä jos on

sokerissa naakan nokka,

ja rasvassa kelluu  kaponen kieli?

Mitä siitä?

Parasta on 

sen  ilonen mieli!

¤

Iloista viikonloppua meille ihan jokaikiselle..

Maireanna

WARIKSEN VAIVAT

Olisiko

 kevään tulo

 vähän myöhässä,

pohti tätä herra Varis.

Pesää on kiire rakentaa,

koko päivä täytyy pakertaa.

¤

kylmä tuuli 

pyrstöön pahus  puskee,

heittää vinoon

 hienot sulat!

On tämä aika

 kovin

hektistä.

Vaan eipä auta kitistä, 

kun 

 Frouva tahtoo 

pesänreunaa

 korottaa..

.. nokkaa risun kanto 

jo

 jomottaa..

... nälkäkin,

alkaa kupua 

 kurnia!

Eipä auta,

 pakko  taasen

on roskiksista 

pikaruokaa  hotkia..!

¤

Ja taas on Varis vauhdissaan..

NURINKURIN

..Joskus aivan heikunkeikun
ja  paikat nurinkurin.
Mikään
 ei ole kohdallaan.