Kieloja poimin..

Harmaat

 pilvet

lipuvat taivaankannella..

Jo on

kastetta saatu

 ihan

  riittävästi?

Venyi ruohokin pitkäksi vallan/

Ja peipon  on vaikeaa

 etsiä

pähkinää/

parvekkeeni alla.

Kumpparit jalkaan

 ja

sadetakissa

 vaellan metsikköön.../

kieloja poimin..

Puuhastelua..

Kaikkea sitä ehtii kun vanhaksi elää..kokosin ensimmäisen
palapelin, minäkin.
 Pitihän sentään tyttären koota reunat että pääsin alkuun ja juonesta kiinni.
Ihan rentouttavaa puuhaa. Palapelissäkin on omat niksinsä, palan muoto
 ja väri helpotti tumpeloakin.
Sadepäiviksi avaan uuden pelin.
 Olen jemmannut jo kaappiin odottamaan.

Entisen työpaikan seinustalla oleva kukkapenkki.

Mustikkametsän saalista.

KAUPUNKI

Lumi pyörii pehmeänä kengän alla
kulkuväylä jalankulkijalla kapea.
On lauantai ja vapaa viikonloppu
aikaa tavata ystävät.
¤
Kupit helisee kuin pienet tiut telineissä.
Tuoksu huumaa kupin uumenista
kielenkannat kirvoittaa.
Huhut, juorut, päivittyy.
¤
Metsän siimekseen häipyy hiihtäjä,
suihkaa suksi, vauhdin hurma elvyttää.
Nousee askel nopeasti
potku paahtaa eteenpäin.
¤
Kadun kulkijalla, vanhuksella,
vauhtia suo rollaattori.
Lyhyt askel, kiirehtimätön.
 Manaa kuopan kohtaa,
 kulkupelin juuttumista...
¤
Marketista kohtaa menon mahtavan
vähän hysteerisen, ärtyisän.
Viikonruokaa hamstraa moni,
auto täyttyy ..eväästä.
Köyhääkö tää lie,- no ei!

KYLKI KYLJESSÄ

Laivat, nuo meriä kyntävät

vetojuhdat, keinuvat

aallon harjalla ratsastavat.

Talviunessa kuin metsien mesikämmenet.

Odottavat vielä vähän.

TYVENTÄ KESÄHETKEÄ

Sininen on taivahan laki/ ei pilven pilveä näy/
Lämpö raukaisee ahertajat/ahtaajat/ soutajat/
Veden pinta vain hiukan väreilee/ Painostavaa/
Laiskana lipuvat sorsatkin poikineen/
Hiki on lähellä iholla/ liki raatajan kihelmöi./