perjantai 30. tammikuuta 2009

PÄIVÄUNIA.

On se vaan kumma, että kun raataa päivän nurkkia nuohoten,
 niin illalla saunan jälkeen on kuin kermaa saanut kissa?
 Raukea hyvä olo.

Lupa lojua sohvalla ja lukea hömppäromaania... Televisio ei anna
mielekästä  katsottavaa joten voi lukea ihan rauhassa.

Itsekseen elämisessä on ne edut, että saa olla pitkittäin tai poikittain
 ja katsotaanko eduiksi sekin, että saa muutenkin määrätä
olemisestaan?

Oikeastaan tunnen aika vähän tyytymättömiä sinkkuja. Vaakassa painaa
 se vapaus eniten varmaankin.
On tietysti hetkiä jolloin kaipaisi sitä vahvempaa puoliskoa, jos
 eteen tulee asia johon ei omat voimavarat oikein riittäisi.....
mutta pakon edessä on oppinut venymäään.

No oishan se somaa kaksin tehdä asioita, tietysti.

Joku tarvitsisi  kaveria mökin raavaisiin hommiin, joku kuskaamaan mansikkamaalle 
tai veisi ulkomaille. Olisihan näitä asioita monenlaisia.

Kun on oppinut siihen että oma apu, paras apu, niin ei osaa tuosta kuin haaveilla.

Niinpä tässä saunakahveja juodessa haaveilen ruusutapeteista makariin ja sukellan kirjaan.

Luen tällä hetkellä Merja Tynkkysen Valkoinen sohva Rivieralla.
 Aihe on varsinainen unelmoijan lempiaihe.
 Jo takasivun kerronta sisällöstä veti mukaansa; kukapa ei haaveilisi
 PÄIVÄUNIA azuurinsinisistä elämästä Välimeren maisemissa?

Siellä, missä leipomot tuoksuvat,
palmut rytmittävät askeleita ja lämmin tuuli pyyhkii kasvoja?

Tämä unelma on kirjan päähenkilöllä ja hän toteuttaa unelmaansa
 ottamalla aviomiehen osittaisesta vastustuksesta huolimatta
 perheelle kakkosasunnon asunnon Ranskan Grassesta.

Aika mukaansa tempaavasti ja todentuntuisesti kerrottua.
Tätä lukiessa omakin unelma ainakin mielikuvissa toteutuu.

Kirjan myötä katse unohtuu jonnekkin kauas...näkee päiväunia!

Ei kommentteja: