sunnuntai 18. tammikuuta 2009

VALON TUOJA


KEVÄTTÄ KOHTI

Valo lähenee kukonaskelein, varjot pakenee,

päivät täyttyy askareista pidenpään.

Aika jatkuu täyteen mittaan,

huomaa tekemättä tehdyt työt!

Kuin oisko nukkununna koko talven?

Into tehdä täyttä päivää, säteet auringon kun tavoittaa.

Illan väsymys on ehtaa uupumusta,

palkintona askareista arkisista, jotka tein.

Kevään tulo antaa aikaa, aloittaa

silmin virkein, uuden heräämistä seuraamaan.
Posted by Picasa

1 kommentti:

Harakka kirjoitti...

Kevät tuo mukanaan toivoa,
mitä runostasi loistaa, kaiken surunkin keskellä.
Sinulla on toivoa jäljellä, hieno asia!
Ja hieno oli runosikin!