tiistai 30. kesäkuuta 2009

AHOMANSIKOITA KOHTA SAA...

Muistin ahon, jolla kaski paloi, kuumuudesta hehkuen.
Lieskat löi. Poltti kaiken silloin.
Siitä aikaa on jo paljon, oi !
Tyllerönä taapersin,
kovin tulta pelkäsin
kun sen urut soi.
Vaan nyt, mummelina,kun taasen taaperran
käyn kohti ahon reunustaa.
Kas, ahonmansikat ne punaisina siellä hohtaa
kun kävellessäni ne kohtaan!

Posted by Picasa

5 kommenttia:

Uuna kirjoitti...

Vieläkö käyt ahon laitaa
ilman paitaa
ja poimit metsämansikoita.

Ehkä paita on jo päällä, mutta metsämansikat sulavat suussa kuten lapsena, eikö totta :-)

Harakka kirjoitti...

Kyllähän ne ahomansikat ovatkin hyviä,niinkuin metsämansikatkin!
Kun van niitä löytäisi, enää en löydä sieltä, kuin lapsena löysin!

Anna kirjoitti...

Uunalle ja Harakalle: Taitaisi metsän asukitkin paeta jos ilman paitaa kulkisin ahon laitaa...ja entäs ne itikat? Miksiköhän niitä ei silloin ollut? Vai oli, mutta ei niistä tiennyt mitään.
Onkohan nykyajan myrkkysaldo korkeampi, että paljon kasveja on kuollut sukupuuttoon?

Media kirjoitti...

Ahomansikoista tulee mummola mieleen. Kaunis kuva ja kauniit ajatukset!

savis kirjoitti...

Ihana kuva! Kumpa ahomansikoita jostain löytyisikin! Pitäisi varmaan lähteä etsimään niitä tätä kaupunkia kauempaa.

savisuti