Torkun kuistilla, unisena/
olisi päivätorkkujen aika/
Heinäkuun viimeinen päivä/
sireenien oksat heijaa tuulessa hiljaa/
kuin tuhat kelloa vienosti sois/
Raukeat, lämmöstä lauenneet äänet
viikosta väsyneet/
arjesta rasitetut/ siestaako vartoo/
auvoa elämään /
Silmänurkasta katson- ja hämmästyn/
keijuko kukani päälle istahti/
helmansa hauskasti levitti/
sulki suloiseen satuunsa/
Kietoi harsonsa peitoksi.
4 kommenttia:
Keijut laskeutuivat joukolla kuuntelemaan runoasi. Kaunis kuva ja runo!
Kaunis kuva kauniiseen runoon.
Niin kaunista, ei ihme, että keijut tulivat katsomaan!
Ihana. =)
Sielläkin keijuja liikkeellä. =)))
Kiitokset onnitteluista. =))
Lähetä kommentti