Kuivuuden
kulottama heinä.
Se,
joka keväällä niin vihreänä kukoisti.
Toivorikkaana.,
nuoruuden innolla,
puski kovan talven jälkeen.
Unelmia täynnä.
Syksyn tultua,
totesi tulleensa
petetyksi,
janoon
näännytetyksi.
Pystyyn kuivettuneeksi,
kuivuuden kulottamaksi.
5 kommenttia:
Kaunis runo myöskin tämä, pidän sivuistasi :)
voi että, tänä yönä satoi 30 mm
Kylläpä sait syksyn kuulostamaan synkälle ja armottomalla, kun heinäkin petettiin :(
Kesä petti kuivuudellaan ja syksy tuli jo elokuussa..
Niin tapahtui tänä kesänä monille kasveille, tulivat petetyiksi!
Hieno runo tästä kesästä ja ruohoparasta!
Lähetä kommentti