Kasvusi
alkoi
pienenpienestä
siemenestä.
Kohtasit
maailman melskeen.
Pakkaset,
kadot,
ja helteitten palon.
Myrskyä ympärillä,
Viuhui
joskus hauleja taajamalla,
sitä ihmiset
sodaksi sanoo..
Humisit harjulla
tuulen
tahtoon,
se havujesi välissä leikki.
Varttui vartesi
mahtavaks,
suojasit
pienten taimien kasvun.
Kunnes,
tuli mahtava myrsky,
salaman
viiltävä isku.
Kaaduit rytisten,
kuin sotien sankarit!
2 kommenttia:
Niin koskettava runo, että piti kyyneliä poskelta välillä pyyhkiä pois.
Kiitos kauniista runostasi!
Kiitos Harakka!
Lähetä kommentti