tiistai 7. elokuuta 2012

Tuoksuu ilmassa loppukesän kostea maku..


Kun aamu aukaisee silmänsä/
kiirii metsästä tikan täry
se morsettaa madolle/
mahdatko kaukanakin  olla?

¤
Sudenkorento lähellä pyrähtää lentoon/
se pienenpieni keiju
jota kuultavat siivet kantaa/
Heinänkorsi
vain hetkisen
liikahtaa..
kun korento sille levähtää..

¤
Ilmassa tuoksuu
loppukesän kostea
maku/

mansikkaa, vadelmaa, kanervaa..

Kaukaa kuulen
joutsenten torvet/
Joko nyt pois, ei, ei vielä/
saahan  poikaset hetkenvielä  kasvaa?

Sitten kantavat niidenkin siivet.

¤


5 kommenttia:

Amalia kirjoitti...

Ei oo kyllä kivaa, kun tuoksuu loppukesä :(

Anna kirjoitti...

Amalialle:
Ei niin :-/ Vasta on jokunen lämmin päivä pidetty, kun jo usvaiset aamut tuli.
Olisi ollut niin ihanaa saada juoda kahvia parvekkeella vielä auringon lämmittäessä..

Runokivi kirjoitti...

Hienoja tuokioita ja pieniä oivalluksia läheltä, mutta kasvavat suuriksi, kun olet osannut huomiosi kauniisti sanoiksi ja runoksi liittää.

Siira kirjoitti...

Runokivi on tutumpi tyyppi kuin tiedätkään :-D

Anna kirjoitti...

Siira:
Herää kysymys..valaise vähän?