Kun aamu aukaisee silmänsä/
kiirii metsästä tikan täry
se morsettaa madolle/
mahdatko kaukanakin olla?
¤
Sudenkorento lähellä pyrähtää lentoon/
se pienenpieni keiju
jota kuultavat siivet kantaa/
Heinänkorsi
vain hetkisen
liikahtaa..
kun korento sille levähtää..
¤
Ilmassa tuoksuu
loppukesän kostea
maku/
mansikkaa, vadelmaa, kanervaa..
Kaukaa kuulen
joutsenten torvet/
Joko nyt pois, ei, ei vielä/
saahan poikaset hetkenvielä kasvaa?
Sitten kantavat niidenkin siivet.
¤
5 kommenttia:
Ei oo kyllä kivaa, kun tuoksuu loppukesä :(
Amalialle:
Ei niin :-/ Vasta on jokunen lämmin päivä pidetty, kun jo usvaiset aamut tuli.
Olisi ollut niin ihanaa saada juoda kahvia parvekkeella vielä auringon lämmittäessä..
Hienoja tuokioita ja pieniä oivalluksia läheltä, mutta kasvavat suuriksi, kun olet osannut huomiosi kauniisti sanoiksi ja runoksi liittää.
Runokivi on tutumpi tyyppi kuin tiedätkään :-D
Siira:
Herää kysymys..valaise vähän?
Lähetä kommentti