perjantai 18. tammikuuta 2013

Hiiren talvi


..Hytisee 
hangella
pienen pieni
 hiiri!
¤
Sitä palelee..
¤
 Täristen,
sen 
 viikset vipattaa/

sitä palelee..

On pakko painaa eteenpäin
kohta kangistuu.

Sitä palelee.

 On pakko paeta
   kohta kuolo käy!

Niinpä
  pienet jalat 
alkaa piipertää.

¤
¤

 etsii
 suojaa
 lähitalon alta.

jäljet
  pian vain
 lumeen jää...
kun hiiri pääsi lämpimään..
¤
¤
¤
 Lumihiutaleita
alkaa sataa 
hiljalleen..
ja
niin peittyy hiiren tie.

  Ja lämpimässä  hiiri uineksuu.

2 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Oi kun niin ihana runo, ja niin ihanaaa,kun hiirulainen pääsi karkuun, ja jäljet meni piiloon! Siellä turvassa on nyt, ja lämpimässä!
Tulin taas välillä kurkkimaan, mutta pian tuun taas jäädäkseni, joskin harvemmin kuitenkin.

Maireanna kirjoitti...

Harakalle:
Ankaran talven jännitysnäytelmä ja sen onnellinen loppu, onneksi!