Mutta toisin oli määrätty ja se on ylitsepääsemätön asia jota en voi ymmärtää...
Mennyt aika, kuin kadotettu aika.
Muistot haaleiksi haihtuvat.
Vuosien virroissa viruvat.
Timantteina pilkahtavat,
eläväksi heräävät,
ilo olleesta parantaa.
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
HUHTIKUU-KOVA KUU
Mutta toisin oli määrätty ja se on ylitsepääsemätön asia jota en voi ymmärtää...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Otan osaa suruusi...
*halaus*
Sulla on ollut raskasta aikaa!
Otan osaa suruusi.
Mutta muistoissa kaikki pysyy.
Koskaan ne eivät kuole.
Ja kuin runossasi, kerroit,
timantteina eläväksi heräävät!
Halit sulle ja voimia jaksaa!
Menneistä ajoista tiedän vain, että ainoa mitä katuu, on asiat, joita EI tee... sanonut jotain kivaa, soittanut. Hyvissä muistoissa on myös arvonsa.
Ihania enkeleitä! Suuren surun kokeneella se on aina läsnä, toki suru vuosien mittaan muuttaa muotoaan niin, että sen kanssa oppii elämään. Voimia!
http://savisuti.vuodatus.net
Lähetä kommentti